Louhikartano

Hevoskasvatusta a'la Sebastian Laurent

etusivu hevoset miljöö toiminta

Elisabeth

  • Virallinen nimi: Elisabeth, "Ellu"
  • Rotu, sukupuoli: Trakehner, tamma
  • Väri, säkäkorkeus: voikko (nCr), 162cm
  • Syntynyt: 14.07.2017, 3-vuotta
  • Rekisterinumero: VH19-021-0002, #PKK3025
  • Kasvattaja: Ralf Laurent, Orchideehaus (evm.)
  • Omistaja: Sebastian Laurent (VRL-12410)
  • Koulutustaso: VaA, 145cm, CIC4

  • Meriitit: ei meriittejä
  • © Pysty line, 1. line/tausta, muut Tinsu VRL-12410


    04.02.2019 Rate My Pony arvostelussa palkittu - 2 Star Prospect -palkinnolla (795 pistettä)
    28.02.2019 Estevarsojen laatuarvostelu arvostelussa palkittu -palkinnolla ( pistettä)

    Ellu pähkinänkuoressa

    Kuvankaunis Elisabeth oli odotettu varsa Orchideehausissa. Tamman tulevaisuudensuutta oli varovaisesti suunniteltu jo astutusvaiheessa, vaikka niin tamman omistajista isä kuin poikakin tiesi, ettei hevoskasvatuksessa mikään ollut niin varmaa kuin epävarma. Kauniin voikon tammavarsan synnyttyä se sai vietää elämänsä ensimmäiset vuodet Saksassa ikätovereiden kanssa telmien, kunnes se tuotiin Suomeen. Elisabeth matkusti kiltisti ja sopeutui hyvin uuteen arkeensa Louhikartanolla.

    Varsaluonne (1-4v):
    Elisabeth oli alusta saakka erityisen mutkaton tapaus. Se ei juurikaan hötkyillyt lauman johtajavarsana, muttei jäänyt pahnanpohjimmaiseksikaan. Tammalla oli omat kuviot ja se oleskeli mielellään hieman omissa oloissaan muiden kanssa hulisemisen sijaan. Elisabeth on aina pitänyt ihmisistä, eikä sen kanssa ole ollut vaikeuksia tavallisimpia hoitotoimenpiteiden kanssa, kuten kavioiden nostamisessa, kengittäjän tai eläinlääkärin kanssa asioidessa tai muussa vastaavassa. Ainoa asia, josta tamma ei erityisemmin pidä, on korviin koskeminen.
    Tammavarsa on suhtautunut fiksusti suitsiin ja satulaan opetellessa, eikä se ollut moksiskaan ratsastajan kiivetessä selkään ensimmäisen kerran. Elisabeth liikkui taluttaessa todella varovaisesti, jottei säikäyttäisi ratsastajaansa. Pikkuhiljalleen tamma kuitenkin rentoutui ja hyväksyi painon selässään. Irtohypytyksessä voikko oli aluksi varautunut, eikä suostunut kulkemaan puomien yli. Totuttuaan kujaan, tamma ihastui irtohypytykseen, eikä malttaisi lopettaa touhua ollenkaan, vaikka kuinka houkuteltaisiin kauraämpärillä. Elisabeth oppi aikaisin poseeraamaan näyttelyasennossa, eikä sen kanssa tuottanut hankaluuksia opetella kolmiouran juoksenteluakaan.


    Sukuselvitys

    Isälinja: evm (0)
    Beryllium RGG evm.
    trak 165cm rn
    Kroisos evm.
    trak 166cm rn
    Horus x evm.
    x 165cm rn
    Kitty evm.
    trak 166cm m
    Bastet RGG evm.
    trak 161cm mkm
    Farao RGG evm.
    trak 169cm m
    Beatrix ox evm.
    ox 152cm km
    Elise's Java evm.
    trak 169cm rt
    Arizona Perle evm.
    trak 164cm rt
    Horatius evm.
    trak 166cm m
    Amethyst Perle evm.
    trak 162cm rt
    Electrical xx evm.
    xx rt 172cm
    Dante Domino xx evm.
    xx rn 173cm
    Everlasting xx evm.
    xx rt 172cm
    Emälinja: evm (0)

    Jälkeläiset

    Elisabeth on harkitusti tarjolla jalostukseen.

    26.01.2019 o. Valentin's Immortal Z i. Invisible Man Z



    Sanottua

    "sanottua."
    - 00.00.0000 kuka, missä


    Kilpailut ja näyttelyt

    Kenttäratsastus | KERJ

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00

    Kouluratsastus | KRJ

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00

    Esteratsastus | ERJ

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00

    Muut lajit

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00

    Näyttelyt | PKK

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00

    Näyttelyt | muut

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00


    Varustekaappi

    Ellun varusteet ostettu: Equestrian PRO, Kreivittären varusteliike, Oddpixel ja Sokka Luxuries


    Valmennukset

    Päiväkirja

    05.02.2019 - Sisäänratsastusta pakkaspäivänä

    Adelina talutti pinkkiin vuorattua trakehnervarsaa kohti tallia. Se oli energinen, mutta kuitenkin kuulolla. Tamma olisi tahtonut ravata pikkuruisen sillan yli, joka halkoi Louhikartanon tiluksia, mutta kohteliaana tammana se pitäytyi ainoastaan puolittaisessa hölkässä ja pysyi taluttajansa vierellä. Talliin päästyään Adelina kiinnitti tamman hoitopaikalle ja paineli viemään pinkkiä, jääpuikoin kuorrutettua loimea ulos.
    "Ei hemmetti, koska tää talvi vois oikein loppua", nainen mumisi ja surkutteli jäätyneitä varpaitaan.
    Kahdestakymmenestä viidestä pakkasasteesta ei tainnut nauttia kukaan.

    Pian tammavarsa ravasi lämmitetyssä maneesissa suurella ympyrällä Sebastian seisoskellessa keskellä. Elisabethillä oli päällään satula ja suitset ja se alkoi näyttää pikkuhiljaa ihkaoikealta ratsulta. Sebastian työskenteli tamman kanssa kolmesti viikossa ja piti pätkät suhteellisen lyhyinä, jotta mielenkiinto säilyisi. Mies oli päässyt kolmivuotiaan selkään jo muutamaan otteeseen, eikä tamma ollut asiasta moksiskaan. Kymmenen minuuttia juoksutettuaan Sebastian nousi korokkeelta Elisabethin selkään Villen pidellessä voikkoa paikoillaan. Tamma lähti askeltamaan varovaisesti ympäri maneesia Villen kävellessä sen vieressä.

    Adelina istui katsomossa ja katseli tamman liikkumista ja tunsi itsensä hivenen kateelliseksi. Uutena työntekijänä hän ei saanut edes varustaa hevosia, vaan tyytyi karsinoiden siivoamiseen ja hevosten kuskaamiseen paikasta toiseen. Ei se Adelinaa varsinaisesti haitannut, mutta pakkaspäivinä nainen olisi kovin mielellään itsekin varustanut tai hoitanut hevosia muutoin, mielellään sisällä. Sebastian lopetti tamman kanssa työskentelyn puolen tunnin kuluttua ja tyrkkäsi ohjat Adelinalle sanomatta sanaakaan. Adelina huokaisi ja siirtyi taluttamaan voikkoa. Varusteet hän sentään sai riisua ja puhdistaa. Unelmien työpaikka olisi varmasti unelmaa, kunhan joku vain luottaisi häneen enemmän. Adelina mutristi huuliaan ja löysäsi tamman satulavyötä.


    16.06.2018 - Tervetuloa kotiin

    Mustahiuksinen mies kuorsasi yleellisessä sängyssään. Puiseen oveen koputtava sisäkkö katkaisi kartanonomistajan syvän unen. Sebastian ponkaisi pystyyn kiukkuisena. Kuka kehtaisi häiritä hänen uniaan?
    "Sir.. Elisabeth on täällä", oveen koputtanut nainen huuteli puuoven läpi. "Mihin me voimme laittaa hänet, sir?"
    "Minä tulen sinne", Sebastian vastasi ja hieroi unisia silmiään. "Kuka on aamuvuorossa? Käske viedä talliin ensin."
    "Ville on, sir", nainen sanoi ja korkojen kopina kertoi naisen kadonneen.
    Miksi ihmeessä tamma tuli näin aikaisin, kello ei ollut vielä juuri mitään. Sebastian vilkaisi kelloa, 09:40. Ei tamma ilmeisesti ihan äärettömän aikaisin saapunutkaan.

    Kuvankaunis kaksivuotias seisoi vaalealla tallikäytävällä vaaleahiuksisen miehen ihailtavana. Tamma rouskutteli miehen tarjoamaa porkkanaa, eikä ollut moksiskaan ympärillään hääräilevistä ihmisistä. Sebastian saapui paikalle, katsoi ensin tammaa, sitten hevosauton kuljettajaa ja lopulta Villeä. Tämän jälkeen kartanonomistaja kohotti kulmiaan, sen täytyisi riittää kysymykseksi.
    "Matka sujui hyvin Mr Laurent", hevosauton kuljettaja totesi pyyhkäistessään kättä nuhjaantuneessa lakissaan. "Mr Laurent senior lähetti tamman mukana varusteita ja toin Elisabethin ensin, seuraavaksi vien Championin, joka jatkaa matkaansa Jyväskylään."
    "Hyvältä se näyttää, oli kuulema juonut ja joi nytkin", Ville jatkoi kuljettajan perään. "En keksi moitteen sanaa tammasta, hän on täydellinen."
    Sebastian nyökkäsi ja käveli tamman viereen. Elisabeth puhahti lämmintä ilmaa miehen käteen, jolloin miehen suupielet kääntyivät ylöspäin.

    Sebastian halusi taluttaa tamman itse laitumelle täysin tapojensa vastaisesti. Villen kulmakarvat olivat lennähtää hiusrajaan kiinni, mutta mies pyrki pitämään klassisen kauniista käytöksestään kiinni ja paineli hakemaan tavaroita hevosautosta. Sebastian talutti kullanvärisen hevosensa tallin viereiselle tarhalle ja jäi nojailemaan valkoiseen lauta-aitaan. Tammalla ei tuntunut olevan kiire mihinkään, se jäi hetkeksi kerjäämään rapsutuksia aidan viereen. Vasta Sebastianin lopetettua Elisabeth lähti etenemään tarhassa suurta laukkaa ja päästeli muutaman ilopukin. Sebastiania nauratti, melko vekkulilta tapaukseltahan tuo vaikutti.

    VRL-00816

    virtuaalitalli/virtuaalihevonen

    © Louhikartano 2018-. Kuva © Ulf Bodin (CC BY-NC-SA 2.0)