Louhikartano

Hevoskasvatusta a'la Sebastian Laurent

etusivu hevoset miljöö toiminta

Mondbark Juniper

  • Virallinen nimi: Mondbark Juniper
  • Rotu, sukupuoli: Trakehner, tamma
  • Väri, säkäkorkeus: rautias (ee/Aa), ohrs, llsi, kjksk, 167cm
  • Syntynyt: 06.12.2018, 7-vuotta
  • Rekisterinumero: VH18-021-0181, #PKK2942
  • Kasvattaja: Gestüt Mondbark evm.
  • Omistaja: S. & T. Koivu (VRL-12410)
  • Koulutustaso: Vaativa B, 135cm, CIC4

  • Meriitit: FF, EV-II, KEV-I
  • © VRL-12410, varsakuvan tausta


    12.12.2018 Rate My Pony arvostelussa palkittu - 3 Star Prospect -palkinnolla (1000 pistettä)
    31.12.2018 Estevarsojen laatuarvostelussa palkittu - EV-II -palkinnolla (6p + 9p + 3p + 2p + 1p + 9p = 30p)
    30.01.2019 Kenttävarsojen laatuarvostelussa palkittu - KEV-I -palkinnolla (8 + 10 + 3 + 1 + 4 + 9 = 35p)
    Tammikuu 2019 PKK arvonimi FF myönnetty.

    Juni pähkinänkuoressa

    Juni syntyi Mondbarkin siittolaan emänsä Mondbark Junon viidenneksi varsaksi. Juno, yksi Monbarkin tunnetuimmista tammoista, on ollut oikea kultakimpale omistajilleen erinomaisen luonteensa, kisauransa ja periyttämisominaisuuksien vuoksi. Juno starttasi kisaurallaan CIC4 tason kilpailuissa ja oli erityisen tunnettu pelottomuudestaan, maastoradan erikoisesteet eivät tuottanut ratsukolle koskaan ongelmia. Juno on ollut haluttu Trakehnerkasvatuksessa, tamma on palkittu erinomaisista jälkeläisistään. Juno kantakirjattiin ykköspalkinnolla. Junin isä, Monbark Kobra on luonteeltaan huomattavasti haastavampi. Ori on peloton, kipakka ja vahva ja näinollen kisauralla tuli muutamia keskeytyksiä, sekä ratsastajan kyydissäpysymättömyyden, että orin vikuroinnin vuoksi. Orin ja ratsastajan yhteispelin toimiessa Kobra on kuitenkin erittäin laadukas kenttähevonen, jota on käytetty paljon Trakehner- ja puoliverikasvatuksessa. Kobra on palkittu jälkeläispalkinnoilla ja kantakirjattu kakkospalkinnolla.

    Mondbark Juniperista povattiin menestyvää kenttäratsua jo ennen kuin tamma oli edes syntynytkään. Aikaisemmat Juno-Kobra yhdistelmät olivat poikineet erittäin onnistuneita varsoja. Juni asui kasvattajallaan Saksassa kaksivuotiaaksi saakka, jonka jälkeen tamma muutti Suomeen, Louhikartanoon. Tamman matka meni hyvin, se sai matkustaa toisen myytävän hevosen kanssa perille saakka. Juni oli totutettu kasvattajallaan varusteisiin, juoksuttamiseen, matkustamiseen, irtohypytykseen ja muihin tulevalle ratsulle tuikitärkeisiin asioihin. Tammaa oli myös käytetty jonkinverran näyttelyissä. Laadukkaat kenttävarsat tunnetusti maksoivat hunajaa, mutta Junista vaadittava summa tuntui jopa ökyrikkaista Koivuista paljolta. Ei ilmeisesti kuitenkaan liian paljolta, sillä rautias tammavarsa asteli alas hevosautosta loskaisena ja pimeänä joulukuisena päivänä.

    Juniper edustaa tyypillistä Mondbarkilaista varsaa. Se on huippuunsa hiotun Trakehnerkasvatuksen tulos, rakenteeltaan kevyt, vahva ja näppäräliikkeinen. Luonteeltaan tamma on peloton, utelias ja kiltti, joskin melko reaktiivisella twistillä. Junilla menee kuppi nurin, mikäli tehtävänanto on epäselvä. Selkeillä vaiheittaisilla tehtävillä tamma tekee kuitenkin hienosti mitä tahansa. Junin kanssa elämä on ollut helppoa, se on saanut Mondbarkin siittolassa erinomaisen pohjakoulutuksen, tammaa on totutettu erikoisesteisiin ja muihin kummallisuuksiin maastakäsin varsasta saakka. Juni menee muitta mutkitta hevosautoon, eikä pelkää ihmismassoja tai vilkasliikkeisiä lapsia. Linnuista tamma ei pidä lainkaan, vaan saattaa jopa hyökätä niitä kohtaan korvat luimussa.

    Muihin hevosiin Juni suhtautuu mutkattomasti, se tulee poikkeuksetta kaikkien kanssa toimeen, mutta rautiaassa on havaittavissa pieniä diivan elkeitä. Juni yrittää pompottaa muita hevosia, eikä suostu alistumaan laumahierarkiassa pahnanpohjimmaiseksi. Muutama välikohtaus tarhakaverin Pandoran kanssa on jo nähty, vaikka pääsääntöisesti neidit yhdessä viihtyvätkin kiltisti. Ihmisiin tamma suhtautuu ystävällisemmin ja kunnioittaa hienosti ihmisen rajoja, ei yritä puskea päälle, vaikka vauhti vielä välillä yltyykin. Juni on suhteellisen fiksu ja helppo käsitellä, mutta vaatii jämäkän ihmisen narun päähän, jotta homma ei mene totaalisen häsläykseksi ja pöllöilyksi.



    Sukuselvitys

    Isälinja: evm. (0)
    Mondbark Kobra evm.
    trak 171cm rt
    Elektron ARG evm.
    trak 171cm rn
    Nautilus xx evm.
    xx 172cm m
    Elise ARG evm.
    trak 164cm rn
    Mondbark Klara evm.
    trak 168cm rt
    Golden Fox xx evm.
    xx 173cm rt
    Kitty evm.
    trak 166cm m
    Mondbark Juno evm.
    trak 166cm km
    Arizona Perle evm.
    trak 164cm rt
    Horatius evm.
    trak 166cm m
    Amethyst Perle evm.
    trak 162cm rt
    Mondbark Jenny evm.
    trak 167cm km
    Mondbark Neon evm.
    trak 170cm km
    Java evm.
    trak 169cm rt
    Emälinja: evm. (0)

    Lisää Junin sukulaisista

    i. Mondbark Kobra oli Seppo Lavoniuksen mm-tasolla kilpaillut kilparatsu. Ori oli nopea peloton ja erityisen hyvälaukkainen. Kobran kanssa Lavonius löi itsensä lopullisesti läpi kenttäratsastuksen saralla voittamalla lähes kaiken voitettavan arvoisen. Kobra oli luonteeltaan hyvin kipakka, peloton ja vahva. Orin heikkoudet olivat koulupuolella, jossa se kuumui hirmuisesti ja näinollen ei menestynyt erityisen hyvin. Orilla kilpailtiin kenttäratsastuksessa ja rataesteillä, jossa ori voitti usein juuri nopeutensa ansiosta, sillä luokkien mennessä uusintaan, orin laukka siivitti ratsukon nopeimmaksi.

    e. Mondbark Juno oli Seppo Lavoniuksen kasvatti, kimo 166 säkäinen Trakehner siivitti Sepon uran nousukiitoon myös kasvatuspuolella. Juno oli Seppo Lavoniuksen kilparatsu kenttäpuolella ja tammassa Mondbarkin siittolan pitkäjänteinen kasvatustyö näkyi hienosti. Tamma starttasi CIC4 luokissa ja oli erityisen tunnettu ratsastajansa kanssa valituista suorimmista ja vaikeimmista teistä. Peloton tamma ei tuntunut pelkäävän mitään ja erikoisesteet eivät tuottaneet minkäänlaisia ongelmia. Rataesteillä tamma starttasi jopa 150cm tasolla ja oli mitä ilmeisimmin perinyt isänisältään hienot hyppytaidot.

    Jälkeläiset

    Juni ei ole tarjolla jalostukseen.

    trak-t. Valentin's Jadewarrior
    s. 05.02.2019, i. Tornado Dancer xx

    z-o/t. I***
    s. 01.08.2019, i. Invisible Man Z

    t/o. varsa
    s. 00.00.0000, i. isä



    Sanottua

    "Erinomainen tekniikka! Kaunis varsa, joka on esteälykäs ja omaa hyvän mekaniikan. Rohkea, yhteistyöhaluinen ja laadukkaan oloinen."
    - 15.01.19 Decne, irtohypytystilaisuus | LKV 5 - 4 - 4 - 4 + 2 = 19 pistettä


    "Miellyttävä piirros, joka kaipaa hieman pehmeyttä ja tietokonejäljen rikkomista. Hevosella terhakka, suloinen ilme."
    - 14.02.19 Anne, Artsin ravitalli | PKK-näyttelyt



    Kilpailut ja näyttelyt

    Kenttäratsastus | KERJ

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00

    Kouluratsastus | KRJ

    17.02.19 Auburn Estate, KN Special (HeB) 4/22

    Esteratsastus | ERJ

    14.02.19 Adina, 130cm 2/14

    Muut lajit

    15.01.19 Decnen virtuaaliset irtohypytystilaisuus 1/19

    Näyttelyt | PKK

    Varsaluokat:
    19.12.2018 - Kaajapurojen talli - EO-sert - Inna
    30.12.2018 - DS Valmennustalli - EO-sert - Lynn
    06.01.2019 - Saariston Hevosopisto - EO-sert - Anne

    Aikuiskuvilla:
    14.02.2019 - Artsin ravitalli - KM - Anne
    24.02.2019 - DS Valmennustalli - palkinto - tuom.

    Näyttelyt | muut

    00.00.19 Paikka, luokka 0/00


    Varustekaappi

    © Equestrian PRO, OddPixelMWS BoutiqueMestyn VarusteKreivittären varusteliike & Takakujan tallipuoti

    Estevarusteet Mustat suitset messinkisillä yksityiskohdilla ja kullanvärisellä otsapannalla. Pessoakuolain tai D-kolmipala. Punotut nahkaohjat. Musta satulansuoja, lampaankarvaromaani, estesatula, panssarivyö, rintaremmi-martingaali, mustat jalustinhihnat, messinkiset jalustimet. Valkoiset soljelliset suojat kilpailuihin, mustat kotikäytössä. Violettina korvahuppu ja pari huopaa, kotikäyttöön. Mustana huopa ja korvahuppu, kisoihin.
    Juoksutus Kapsoni messinkisillä yksityiskohdilla, juoksutusvyö, sivuohjat, violetti liina, violetti-keltaiset suojat.
    Kouluvarusteet Kankisuitset, messinkinen bridong ja kielitilallinen bridleman, Mustat sileät ohjat. Musta koulusatula kultatikkauksilla, musta satulansuoja, messinkiset jalustimet, mustat jalustinhihnat ja anatominen satulavyö. Violetti-keltaiset tai valkoiset pintelit. Violetit huovat kotikäytössä, musta valmennuksissa ja valkoinen kisoissa.
    Riimut naruriimu, puna-kelta-musta riimu Saksan ajoilta, violettikeltainen ja punainen heijastinriimu. Musta ketjuriimunnaru ja salmiakkikuvioinen violetti-keltainen riimu.
    Loimet Vasen rivi ylhäältä alaspäin: Kaulakappaleellinen 400g, kaulakappaleellinen 300g, violetti-keltainen 200g, sisätoppa 150g, verkkoloimi kuivatukseen. Oikea rivi ylhäältä alaspäin: Kaulakappaleellinen sadeloimi, violetti ja musta fleece, keltainen kaulakappaleellinen fleeceloimi, ratsastusloimi ja heijastinloimi. Enkkuviltti.
    Kuljetus Violetit kuljetussuojat ja violettikeltainen häntäsuoja.
    Muut Glitterspray, savi, magnesiumlinimentti, mustat putsit, tonttulakki ja jouluinen ratsastusloimi, harjat, harjapakki, harjalaukku, kaviokoukkuja, hikiviila.

    Valmennukset

    15.02.2019 – Tie tähtiin, kouluvalmennus
    Klo 20 vaativa B, taitotaso expert

    ”Vauhtia nyt”, Sebastian kuivakasti Villelle, joka lastasi Junia ja Saltyä traileriin.
    Vaalea mies huiskautti kättään ärtyneen näköisenä, muttei sanonut mitään. Sebastian marssi shampanjanvärisen Rolls-Royce Cullinanin takaovelle. Autonkuljettaja Ernest avasi kohteliaasti oven kartanonomistajalle ja siirtyi itse kuskin paikalle. Reitti Hallavaan oli tuttu, Sebastian oli käynyt tallilla valmentamassa muutamaa viikoa aikaisemmin. Sebastian napsautti keskikonsolin auki ja nautiskeli lähdevettä shampanjalaseista. Kofeiinia ei saisi juoda ennen treeniä, jotta se ei pilaisi suoritusta.
    Hallavaan päästyään Sebastian ei pitänyt kiirettä autosta nousemisen kanssa. Hän nousi autosta vasta nähtyään vaaleahiuksisen pojan, Miron loikkivan paikalle.
    ”Onko SE tuolla?” Miro kysyi innoissaan Saltyä tarkoittaen.
    Sebastian nyökkäsi ja viittelöi Villeä avaamaan rampin pellavapäälle. Poika oli tehnyt ylläpitosopimuksen puoliverisestä hänen oman poninsa loukkaannuttua. Poni lähtisi paluukyydillä Louhikartanolle kuntoutumaan.

    Salty oli kadonnut Miron mukaan ja Sebastian katseli ohikulkevia ratsukoita puolihuolimattomasti. Valmennettavia näkyi tallilla ja myös muutama muu tuttu, muun muassa Adelina, joka työskenteli hänellä. Blondi näkyi puuhastelevan jonkun ruunikon kanssa, joka vaikutti melkoisen säpäkältä. Sebastian hymähti. Samassa ryhmässä hänen kanssaan ratsasti nainen, jonka vuoksi Sebastian oli oikeastaan koko kilpailusarjaan osallistunut. Nainen oli naimisissa, mutta tästäkin huolimatta Sebastian ei voinut vastustaa pientä flirttiä miss Gwylnin kanssa.

    Päästyään viimein rautiaan tamman kanssa maneesiin Sebastian ei voinut peittää uteliaisuuttaan. Mies tarkkaili muita ratsukoita kevennellessään Junia pehmeäksi. Tamma oli vahva ja eteenpäinpyrkivä, mutta se oli vain hyväksi. Hallavan omistaja Aleksi saapui paikalle ja alkoi kertoa tunnin tavoitteita rennolla äänellään.
    ”Heippa kaikille, osan kanssa me ollaanki jo tuttuja, lämpimästi tervetuloa kaikille uusillekin. Meillä ois tarkoituksena tänään saada hevoset mahdollisimman rennoiksi ja kuuliaisiksi. Tehdään siirtymiä askellajien sisällä. Voidaankin aloittaa ravilla.”

    Osittain alkuverryttelynä toimiva ravityöskentely oli omiaan saamaan Junin kuuliaiseksi. Tamma olisi ollut kovastikin menossa ja puhkui kuin lohikäärme. Lopulta ratsukko siirtyi laukkatyöskentelyyn. Juni ei olisi millään malttanut odottaa käskyä nostaa laukka käynnistä, vaan se yritti ennakoida ja lähteä ennenaikaisesti. Lievän neuvottelun jälkeen tehtävä sujui kuitenkin hienosti, erityisesti kootut laukkavoltit sujuivat hyvin ja tamma polki todella hienosti koottua laukkaa. Lisätympi laukka meinasi karata liian vauhdikkaaksi ja tamma ei pysynyt muodossa niin hyvin.

    Palaaminen ravityöskentelyyn Junin kanssa meinasi mennä hieman liian vauhdikkaasti. Tamma olisi tahtonut jatkaa laukkaa, mielellään lisättynä. Juni puri kuolaimeen ja Sebastian sai tosissaan ratsastaa sitä kevyeksi edestä. Jyräävää pikajunaa ei halunnut katsella kukaan tällä tasolla. Pikkuhiljaa ravipätkät alkoivat sujua paremmin. Kouluradalle päästyään Junin hermot alkoivat kuitenkin olla ihan finaalissa, mutta se skarppasi radan loppuvaiheilla hienosti. Sebastian siirsi tamman loppuravejen jälkeen käyntiin, katsoi suoraan Alanaa silmiin ja sipaisi kypäränsä lippaa.
    ”Auf wiedersehen, miss Gwyln”, mies totesi virnistäen ja poistui maneesista.

    Päiväkirja

    12.12.2018 - Hyppytreeniä, Louhikartano.
    Juni oli kotiutunut Louhikartanolle mukavasti. Muutamat ensimmäiset päivät tamma oli saanut tarhaamisen lisäksi juoksennella irtona maneesissa ja sitä taluteltiin tallipihan läheisyydessä vanhemman konkarihevosen ollessa mukana turvana. Tiistaina tallimestari Ville Säteri päätti irtohypyttää tammaa ensimmäistä kertaa sen ollessa Suomessa. Juni oli helppo varustaa, se ei vastustellut jännesuojia tai bootseja ja suitsetkin sujahtivat näppärästi tammalle. Maneesiin mennessä tamma alkoi ottaa kierroksia, se selkeästi tiesi pääsevänsä liikkeelle.
    "Oos nyt", vaaleahiuksinen tallimestari murahti mustan piponsa alta etupäästään kevenneelle ja hivenen keulivalle tammalle.

    Tallityöntekijä Mari Nevalainen oli auttanut rakentamaan ralliseinälle kujan, jossa Junia oli tarkoitus hyppäyttää. Ville talutti tammavarsaa liinassa ympäri maneesia. Peileistä näkyi hyvin kuinka hassun takakorkea tamma tässävaiheessa oli. Varsakuvissa se oli ollut oikein sopusuhtainen, mutta kasvupyrähdyksen napattuaan rautias oli muuttunut jokseenkin epäsopusuhtaiseksi. Ville pohti päätöstään ilmoittaa tamma tässävaiheessa estevarsojen laatuarvosteluun, olisikohan se ollut sittenkin parempi vasta kolmivuotiaana?
    Alkulämmittelyjen ja hetken kolmiouraharjotteiden jälkeen Ville talutti tammaa kavalettikorkeudella olevaa ristikkoa kohti. Juni suorastaan räjähti ja pyrki irti taluttajansa otteesta. Tamma ilmiselvästi olisi halunnut rallitella kävelyn sijaan. Tallimestari pyrki pitämään tammaa otteessaan ja talutti tamman puomin yli. Juni laukkasi keinuhevoslaukkaa lähes paikoillaan ja tempoi liinassa. Tamman siirtyessä pelkkään steppailuun Ville taputti tammaa kaulalle.
    "Mari, mie päästän tän nyt irti", Ville huuteli maneesin vierustalla katselevalle brunetelle.
    Juni säntäili eteenpäin ja viskoi päätään kiitäessään ympäri maneesia. Hetken juoksenneltuaan se siirtyi uudelleen kujalle ja ylitti ensin pikkuisen ristikon ja myöhemmin pystyn. Tamma laukkasi sieraimet suurina, mutta palasi Villen luo tämän houkutellessa porkkanalla.
    "Nostatko vähän sitä estettä?" Ville pyysi Maria.
    Mari teki työtä käskettyään ja muutaman noston jälkeen tamma ylitti leikiten metrisen okserin.
    "Eiköhän tähän oo ihan kiva lopetella", Ville totesi myhäillen. "Oiskohan pitänyt ottaa vielä kuva Koivuille?"
    Mari räpsi muutaman kuvan Junista loikkimassa jouluista okseria ja naputti tekstiviestin tamman omistajille. Louhikartanossa oli useita hyviä hevosia, eikä Juni missään nimessä hävinnyt niille tippaakaan, päinvastoin. Tallityöntekijä oli mielissään saadessaan osallistua nuoren tamman koulutukseen, olisihan se siistiä joskus tulevaisuudessa kertoa kuinka oli hoitanut tätäkin tammaa. Mikäli Villen, Mondbarkilaisten ja Koivujen puheita oli uskominen, tamma hyppäisi joskus vielä olympialaisissa saakka.


    08.12.2018 - Saksasta Louhijoelle
    "Mutta se varsa ois täydellinen meille! Sähän tiedät Mondbark Jupiterin? Sen Eero Lavoniuksen, joka ratsasti olympialaisissa, Trakehnervarsa. Niin, tää Juniper ois sen täyssisko. Emänä Juno ja isänä Kobra, Mondbarkilaisia kaikki. Kovin sen kanssa ei voi pieleen mennä, mikäli pienoista köytymistä ei lasketa", Sanna henkäili miehelleen Teemulle.
    "Lähetän sulle kuvan."
    Sanna ja Teemu olivat sikäli erikoisia hevosenomistajia, että he eivät koskaan käyneet tallilla, saati ratsastaneet. Koivut olivat tienanneet miljoonaomaisuutensa IT-alalla ja heidän lempiurheilulajinsa oli kenttäratsastus -kotisohvalta käsin. Koivut omistivat useamman hevosen, jotka asuivat kuka missäkin, kauimmainen aina Australiassa saakka. Yhteinen nimittäjä parin hevosille oli suuri hintalappu, menestyvyys ja melkoinen pataljoona valmentajia, hoitajia, hierojija ja niin edelleen. Teemu myöntyi rautiaan ostoon ja pariskunta kiirehti tarjoamaan suuren summan tammavarsasta. Muutama viikko tamman ostamisesta, Koivut saivat varsan kuljetuksen järjestymään Mondbarkin siittolasta aina Louhijoella sijaitsevalle kartanolle saakka. Juni siirtyisi kartanotalliin treenattavaksi varsavuosikseen ja Koivut saisivat keskittyä lempipuuhaansa eli vedonlyöntiin ja kuvien katseluun.

    Juni saapui erittäin loskaisena ja pimeänä päivänä Louhikartanolle. Tammaa varten oli laitettu valmiiksi suuri ja valoisa karsina sekä suunniteltu sen tarhaamista yhdessä Pandoran kanssa. Tammavarsat kun olivat saman ikäisiä ja jopa saman rotuisia. Hevoskuljetusauto kaarsi kartanon pihamaalle ja kuski luovutti helpottuneen näköisenä Junin, mies polo ei tahtonut ajaa enää metriäkään huonoilla teillä arvokkaita hevosia kyydissään.
    "Tamma perillä, kaikki ok", Junin vastaanottanut tallimestari kirjoitti viestiin, jonka lähetti Koivuille.
    Juni kotiutui melko mutkattomasti uuteen kotiinsa ja ihastui välittömästi tarhakaveriinsa Pandoraan. Tammavarsat kulkivat mielellään yhdessä ja elämä asettui uomiinsa Louhikartanolla. Kukaties mitä tulevaisuus toisi tullessaan, toivottavasti kaikkea hyvää ja onnellista arkea Trakehnervarsojen kanssa.


    06.12.2018 - Baby Juniper, Mondbark Stud, Saksa
    Juno varsoi yöllä kauniin rautiaan tammavarsan. Tamman omistaja Seppo Lavonius oli ylpeä. Kimo tamma oli selvinnyt varsomisesta jälleen kerran hienosti ja mutusteli heiniä varsan tankatessa maitoa tamman mahan alla. Eläinlääkäri oli todennut varsan terveeksi, joten Seppo odotti siltä suuria, olihan se sentään aito Mondbarkilainen. Mies tunsi haikeutta jo etukäteen, nykyisin pelkkään kouluratsastukseen siirtynyt mies ei tekisi mitään kengurulla kouluaitojen sisällä. Tammavarsan veri veti esteille, eikä Seppo olisi koskaan hennonnut kietää hevosiltaan mitään.

    Haikeutta lievitti se fakta, että velipojan omistama kimo Trakehnerori Jupiter oli ruunikon tammavarsan täysveli. Tamma oli kuitenkin ollut Jupiteria nopeammin jalkeilla syntymän jälkeen ja toivonmukaan pyyhkisi lattioita velipojalla. Kilpailuhenki Sepossa nosti hetkeksi päätään, olisihan se kuitenkin melkoisen siistiä voittaa Eero samansukuisilla hevosilla vielä muutamaan otteeseen. Tummahiuksinen mies pudisteli päätään, tuo pieni ja viaton rääpäle aiheutti hulluja ajatuksia, siitä oli parempi päästä eroon.

    VRL-00816

    virtuaalitalli/virtuaalihevonen

    © Louhikartano 2018-. Kuva © Ulf Bodin (CC BY-NC-SA 2.0)